Lukijat

sunnuntai 2. heinäkuuta 2017

Sadepisaroita kortissa ja nautinnollista humputtelua

KK haaste #197   Sadepisaroita - Rain Drops
Rain drops are falling...
Alimmaisena harmaata paperia mainioksesta. Sitten valkoista paperia jota kohokuvioin auringonsäteillä ja hankasin tumman sinisellä ja mustalla leimavärillä.

Varsinainen kuva jossa neitokainen korkokengissään astelee tyynesti sateensuojan alla, on nettilöytö jota olen käyttänyt aikaisemminkin korteissani. Onko hän matkalla töihin vai junalle, vai kyläilemään viikonlopuksi?

Sadepisaroina pisaran mallisia timantteja kohokuvioitujen pilkkujen (=sadepisroiden) lisäksi.
***
Oikeassa elämässä ei ole sateesta tietoakaan, vaan aurinko helottaa lämpimästi aina vaan! On kesä ja vähän itikoitakin mutta ei ainakaan vielä kärpäsiä...

Nautiskelin sunnuntain kunniaksi yksinolosta! Olen jo jonkin aikaa herkutellut ajatuksella, että ajelisin ihan itsekseni Parikkalaan ja menisin Tokmannille ja viettäisin aikaa siellä niin paljon kuin on tarvis.

Niin pieniä toiveita mutta niin hankalia toteuttaa!

Yleensä pääsen jonkun mukana kauppaan tai asioille tai vaikkapa tansseihin. Minulla kun ei ole autoa ja Simpeleellä on vain kaksi ruokakauppaa, eikä sitten muuta. 
Jos siis tarvitsen jotain enkä voi/halua tilata sitä netistä, on kyseltävä kyytiä.

Vaan nyt kerrankin sain oivan tilaisuuden, kun ystävä meni mökilleen toisella autolla ja toinen jäi minulle!!! Jee!!!

Ajoin hiukan hermostuneena, sillä tottumattomana kovaan vauhtiin, 100 km tuntuu aika hurjalta. Olen ajanut aikoinani vain kaupunkiliikenteessä ja senkin pienessä kaupungissa. Ei siellä vauhdin hurmaa pahemmin päässyt kokeilemaan :)

No selvisin perille asti ja jopa sain parkkipaikankin puun varjosta ja auton lähes suoralleen parkkiruutuun. On totuuden nimissä sanottava, että koko alue oli tyhjä, joten sain rauhassa sompailla...

Kaupassa yksikseen käyminen on ylellistä. Ei kiirettä, ei tarvetta koko ajan tietää missä kuljettaja on, joko lähdetään jne.

Katselin vaatteita vaikka en niitä tarvitse, katselin muovitavaroita, joita en edes aikonut ostaa, kuljin lumoutuneena keksihyllyn läpeensä kahteen kertaan. Ostin kolmea eri keksilaatua. Onhan oltava vierasvaraa, onhan?

Kurkkasin kauppalistaanikin silloin tällöin. Oli minulla sellainenkin toki :)

Löysin tarvitsemani tavarat ja jokusen ihan tarpeettomankin tai ainakaan ne eivät olleet listallani... Kävelin aikani kuluksi lähes jokaisen hyllyvälin ja sormeilin vaaterekkejä ilokseni.

Sitten tavarat autoon ja kävellen S-Markettiin. En sentään vielä uskaltautunut kokeilemaan auton parkkeeraamista pieniin ruutuihin joiden molemmin puolin on autoja!

Sieltä löysin englantilaisen askartelulehden jonka kylkiäisinä kohokuviointitasku ja stanssi ja leimasimia ja papereita. Ja jopa muistin kahvinsuodatinpaperitkin, sen ison pakkauksen joita ei ollut Tokmannilla, eikä ole koskaan ollutkaan Simpeleellä.

Näin varustautuneena, virkistyneenä kotia kohti ajelemaan! Ah sitä vapauden ja riemun tunnetta! Sain auton parkkeerattua melkein suoralleen vierasparkkiruutuun. Sekin oli onneksi tyhjillään...

Kotosalla keitin kahvit itselleni ja menin nautiskelemaan siitä kirjan kera parvekkeelle. Hyvä minä.

2 kommenttia:

  1. korttisi on aivan mielettömän U-P-E-A, jokainen yksityiskohta niin täydellisesti miettynä paikoilleen ja väreineen, piti tuijottaa kauan! Kiitos kun tulit mukaan Kkhaasteeseen ja hauskaa oli autoilu/shoppailureisustasikin lukea.... onnistunut reisu ja kesäkin tullut, kyllä kelpaa!

    VastaaPoista
  2. Tosi hieno. Kuva ja tausta sopivat hyvin yhteen.

    VastaaPoista

Kiitos kun kommentoit!